torstai 29. tammikuuta 2015

Gina Tricotin uutuuksia


Nämä olivat kuulkaas ensimmäiset ostamani värilakat sitten elokuun 2014. Mitäs tuumaatte siihen? Olen tietoisesti yrittänyt vähentää lakkashoppailua sen jälkeen kun muutin Tampereelle. Olen toki ostellut koristekamoja; pari leimalaattaa ja leimauslakkaa. Ja strasseja. Ja pikakuivattavaa. Mutta seriously, melkein puoli vuotta ostamatta yhtään värilakkaa! Tätä on tietysti helpottanut se, että olen saanut lakkoja lahjaksi. Minä ja lompakkoni olemme aika ylpeitä tästä saavutuksesta. Sitten kävi niin, että näin Heidin blogissa ihanan kattavat swatchit Gina Tricotin uusista lakoista ja päätin, etten yksinkertaisesti vain voi ohittaa kaikkia kivoja lakkauutuuksia. Nämä lakat ostettuani kirppistelin myös muutaman Miyon lakan tuolta Facebookin puolelta, mutta niistä juttua lisää kunhan saapuvat. Ihana Emmi huomaavaisesti bongasi minulle kauan kaipailemani Miyon Tropicanan, niin pitihän se hankkia itselle. Ja siinä sivussa kaikki muutkin saman merkin tuoksulakat, joita en jo entuudestaan omistanut :'D


Kolmesta uudesta Ginan lakasta kaksi pääsi heti käyttöön. Peukalossa, etusormessa ja nimettömässä on kolme kerrosta Pear-nimistä lakkaa. Koostumukseltaan se muistuttaa hieman kanssasiskoaan Shimmer Mintiä, mutta on helppokäytöksisempi. Ensimmäisellä kerroksella lakka raidoittui aika pahasti, mutta tasoittui hyvin toisella ja kolmannella kerroksella. Pear oli myös himan taipuvainen kuplimaan, mutta onneksi ei niin pahasti, ettei HK Girl olisi auttanut. Toinen uusi lakka on China Glazen Liquid Leatherin päällä keskisormessa ja pikkurillissä oleva kelta-valko-vihreä Green Dot -glitterlakka. Sitä levitin kaksi kerrosta. Tämä taas kupli niin reilusti, että pienet kuplat näkyivät todella selkeästi vielä pikakuivattajankin jälkeen. Yritin levittää Green Dotia mahdollisimman ohuin kerroksin, ettei tuli glitterryppäitä, mutta jostakin syystä noita ilmakuplia tuli silti noin paljon. 


Leimat tein Konadin mustalla BPS.n laatasta 17. Ehdottomasti yksi lempparilaatoistani! Kuviot ovat sopivan abstrakteja, eikä ole niin tarkkaa mikä osa osuu kynnelle :D Ja silti näyttää hyvältä. Peukaloon iskin vielä Pearin päälle pari mustaa niittiä. Näistä tuli mielestäni ihan mahdottoman kivat! Tykkään tosi paljon Pearin sävystä, se on ihan nimensä värinen. En malta odottaa, että pääsen testaamaan kolmatta uutuutta, Ginan Snowta. Se mitä todennäköisimmin nähdään jo heti seuraavassa postauksessa. 

Mutta sitten haluaisin vielä jakaa kanssanne kummallisen Blogger-kokemuksen viime viikolta. Kirjoitin sunnuntaina (25.1) kaksi postausta valmiiksi, Rakkauslakkauksen ja Söpöyden yliannostuksen. Ajastin Rakkauslakkauksen maanantaiaamuksi ja Söpöyden yliannostuksen täksi päiväksi (29.1). Maanantaina kun tulin seuraavan kerran koneelle, Rakkauslakkaus oli julkaistunut, mutta niin oli Söpöyden yliannostuskin. Ja vieläpä keskiviikolle 21.1, eli menneisyyteen! What? Söpöyden yliannostus oli siis kommenttien kellonajoista päätellen julkaistunut heti kun olin saanut tekstin valmiiksi, mutta jostain kumman syystä pompannut viime viikon keskiviikolle, jossa minulla oli jo yksi postaus. Äärimmäisen hämmentävää. En usko, että olisin edes vahingossa klikannut ajastaessani väärää viikkoa sillä alkuperäissuunnitelmaan kuului tosiaan julkaista tämän viikon torstaina eikä keskiviikkona. Mutta olkoon nyt siellä sitten :D Onko kenellekään käynyt näin aikaisemmin?

maanantai 26. tammikuuta 2015

Rakkauslakkaus

Pitkästä aikaa tein kynnet, jotka onnistuivat herättämään minussa sellaisia ihastuksen huokauksia. Eipä näissä mitään kauhean erikoisia koristelutekniikoita tai muita ole käytetty, mutta minun silmääni kokonaisuus vain jotenkin natsaa. Ja turkoosihan on aina pettämättömän upea väri. Kiva onnistuakin välillä kun tuntuu, että jo aika monet edelliset lakkaukset ovat olleet vähän sellaisia kategoriaa "nääh". Tällä kertaa myös leimat onnistuivat ihan kohtalaisesti. Konadin laatat ovat ihanan luotettavia.


Peukalossa ja etusormessa on pohjalla neljä kerrosta OPI:n Austin-Tatious Turquoisea. Pirun upea lakka, mutta vaatii tosiaan aikamoiset kerrokset peittääkseen. Mutta se annettakoon anteeksi tuolle turkoosien kuningattarelle. Etusormessa ja pikkurillissä on kaksi kerrosta KB Shimmerin She Twerks Outia, yhtä lemppari-indieistäni. Lakka on jonkinnäköinen tekstuuri, mutta en oikein pidä siitä sellaisenaan. Värit tulevat paljon kirkkaammin ja kauniimmin esiin, jos päälle laittaa pikakuivattajan. Nimettömässä on kolme kerrosta Sally Hansenin dramaattista mustanharmaata Black Platiniumia. Lakka on tooodella luirua. Ensimmäisen kerroksen jälkeen meinaa tulla epätoivoinen epäusko, mutta kyllä se sitten jotenkin ihmeellisesti peittää jo kolmannella.  


Olen viimeksi käyttänyt Black Platiniumia joskus melkein kaksi vuotta sitten, ehkä oli ihan hyvä aika suoda sillekin jotakin huomiota :D Minulla on paha tapa käyttää lakkakokelmastani vain niitä suosikkeja uudestaan ja uudestaan, vaikka laatikkojen kätköistä löytyisi ihan kokonaan kokeilemattomia tai kerran käytettyjä lakkoja vaikka kuinka paljon. Näiden lakkausten leimat on tehty Konadin laatasta m57 Konadin mustalla leimauslakalla. Löytynee jokaisen kynsiharrastajan kokoelmasta tämä laatta. Jos lukijoissani on joku leimailuun yhtään perehtynyt sielu, joka ei ole missään vaiheessa harrastustaan omistanut kyseistä laattaa, niin saa hihkaista! :D

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Söpöyden yliannostus

Mitähän näistä kynsistä nyt oikein sanoisi... :D Saatoin hieman innostua uudesta strassihyrrästäni ja MoYoun Suki-kokoelman laatasta 03. Nämä ovat vähän sellaiset ihana-kamalat. Nätimmät nämä olisivat olleet, jos vasemman käden leimat olisivat onnistuneet vähän paremmin. En ymmärrä mikä kynsijumalien kosto tämä nyt oli, että oikean käden leimat onnistuivat täydellisesti, mutta juuri kuvauskäteen tuli tuollaiset kamalat töhryt. Vasemmassa kädessä tykkään oikeastaan vain tuosta etusormen överistrassikoristeluista. Pitäisi vissiin useamminkin uskaltaa vetää vähän yli, koska joku tuossa kuitenkin vain toimii. 


Tätä postausta kirjoittaessani minulla on muuten ollut nämä lakkaukset kynsillä viisi päivää (koska ei ole ollut aikaa vaihtaa) ja jokainen fimo ja helmenpuolikas on yhä paikallaan. Fimot ovat tosin päästäneet jonkinverran väriä, mutta muuten on kaikki kunnossa. Pitää vaan aina muistaa laittaa tarpeeksi päällyslakkaa noin ulkoneviin koristeisiin. Itse laitan fimojen kanssa aina kaksi kerrosta Mavalan väritöntä lakkaa ja sitten HK Girlin pikakuivattajan. Toimii! Näistä lakkauksista ei pitänyt tulla ihan tällaisia. En loppujen lopuksi yhtään pitänyt peukalon ja pikkurillin Nail Pattern Boldnessin Madam Rose -lakasta tässä yhteydessä. Helmenpuolikkaat eivät sopineet sen kanssa yhteen ollenkaan. Kyseistä lakkaa sai muuten sutia neljä kerrosta. 


Keskisormessa ja nimettömässä taas on kolme kerrosta Kikon 282:sta. Päälle on leimattu Konadin valkoisella hymyileviä muffineja ja pehmiksiä. Etusormessa on pohjalla kaksi kerrosta Ginan valkoista. Harmittaa kun näistä ei tullut ihan suunnitelmieni mukaiset. Värit eivät oikein mätsänneetkään ja leimoista tuli nyt mitä tuli :D Olisi pitänyt tehdä toinenkin tuollainen strassikynsi. Tai jotain. Mitä ruudun toisella puolella ollaan mieltä? Total fail vai ei?

Väsyneet pikalakkaukset

Juuri kun pari postausta sitten pääsin julistamaan, että leimailu alkaa sujua... Heti perään piti tehdä sitten useammat lakkaukset, joissa leimat levähtävät suorastaan nolottavan paljon. Niin että tässä taas olisi yhdet suhrut leimat. Katsokaa nyt tuota pikkurilliä! Miten on edes mahdollista mennä noin pieleen? :D Muuten nämä lakkaukset olivat mielestäni tosi kivat ja nätit. Kunhan vain jätti tuon pikkurillin huomiotta. Kuvista tuli jotenkin tosi sinertäviä, mutta ei anneta senkään haitata. 


Vaaleanlila lakka on OPI:n You're Such a Budapest ja sitä on kynsillä kaksi paksua kerrosta. Normaalisti se peittää neljällä kerroksella, mutta halusin vain nukkumaan ja päädyin siksi hätäratkaisuun. Yllättävän vähän lakkaan jäi kuplia, vaikka suurinpiirtein kaadoin lakkaa pullosta kynnelle :'D Nimettömän lakka on Isadoran Papagayo Blue, jota sitäkin laitoin kaksi kerrosta. Kamerani ei ole muuten ikinä aikaisemminkaan onnistunut kuvaamaan kyseistä lakkaa oikein. Pikaisen swatch-googlailun jälkeen totesin, ettei vika taida olla kamerassani vaan lakassa itsessään. Papagayo Blue on oikesti metallinen lämmin violetti, eikä suinkaan ollenkaan sinertävä, niinkuin kaikissa kuvissa. 


Peukaloon levitin kerroksen OPI:n Polka.comia, joka on kuin luotu You're Such a Budapestin kaveriksi. Etusormen ja peukalon leimat tein Konadin mustalla leimauslakalla MoYoun Tropical-kokoelman laatasta 05. Keskisormeen laitoin ihania BPS:ltä saamiani strasseja. Näissä kuvissa muuten näkyy hieman kärkikulumaa, koska kuvat on otettu kaksi päivää lakkaamisen jälkeen ja välissä kerkesin siivoilla ja kokkailla urakalla. Onneksi päivä alkaa pikku hiljaa pidetä, niin varmasti kerkeää olla valoisan aikaan kotona ottamassa kynsikuvia ;) 

maanantai 19. tammikuuta 2015

Haastetrio 2015 tammikuu: kirjalakkaus


E-SAnni ja Fani pistivät pystyyn tälle vuodelle hauskan haasteen! Haasteeseen osallistuakseen tarvitsee postata kerran kuussa joko kirjalakkaukset, asu & kynnet -lakkaukset tai kuivamarmoroidut kynnet. Sopivan iisi haaste minun makuuni. Syksyllä meinasi nimittäin välillä tulla suorananinen stressi Ablecawesta. Erityisesti tässä haasteessa innostuin kirjalakkauksesta. Olin aikoinani hurja lukutoukka, mutta nykyään tulee luettua hävettävän vähän kirjoja. Yliopistossakaan en ole lukenut vielä yhden ainotta koulukirjaa, kun kaikki materiaalit ovat sähköisiä. Tampereelle muuttaessani otin mukaani lähinnä vain keittokirjoja tilanpuutteen vuoksi. Kaikki rakkaat kirjani jätin siis Kotkaan pikkuveljeni huomaan. Varmasti säilyvät hyvin, sillä ei ole pelkoa että hän niitä vahingossakaan lukisi :'D Ei kauhesti innostanut ruveta tekemään kynsiä esimerkiksi 500 keittoa -kirjasta, mutta onneksi minulla on kirjahyllyssä pari poikaystäväni isän, Jari Järvelän, kirjaa. 


 Tyttö ja pommi on suosikkini lukemistani Jarin kirjoista. Se on kotikaupunkiini Kotkaan sijoittuva graffitien ympärillä pyörivä dekkari. Kynsiin koetin ottaa vaikutetta sekä kirjan kannesta, että tarinan juonesta ja erityisesti graffiteista. Tytön ja pommin tarina on osittain myös todella raaka ja verinen, ja siksi päädyin leimaamaan nimettömään "veripisaroita" MoYoun Princess-kokoelman laatasta 12. Ja yritin muuten varmaan 20 kertaa saada leimat onnistumaan, mutta tuo pisarakuvio oli aivan liian syvä. Leima levähti jo heti stamperiin. Graffitihenkisyyttä yritin tavoitella samaisen leimalaatan tekstikuviolla, jota leimasin etu- ja pikkusormeen. Keskisormeen tein valko-harmaa-mustan liukuvärin, jonka päälle levitin kerroksen Jarin valitsemaa Korsikan tuliaista, Pupan Black & White 003:sta :'D En voinut vastustaa kiusausta. Ja onhan tuossakin lakassa hieman sellaista graffitimaista rouheutta. 


Peukaloon oli tarkoitus tulla pommi, mutta lakkausjumalat taisivat olla minua vastaan. Kolmannella yrittämällä luovutin ja lätkin harmaan päälle Pupan Black & White 004:sta. Tällaisissä tilanteissa muuten huomaa sen, että parisataa kynsilakkaa ei sittenkään ole tarpeeksi! Varastoistani ei löytynyt yhden ainutta kirjan kanteen mätsäävää oranssihtavaa punaista. Tyydyin sitten lähinnä verenpunaista olevaan Paesen lakkaan numero 314. Se ei kuitenkaan leimaa, joten veripisarat tein OPI:n I'm Not Really a Waitressilla. Alla on kuva koko lakkakasasta. Harvemmin onnistun änkeämään yhtä monta lakkaa yksiin lakkauksiin. Harmittaa nuo suttuiset leimat, muuten näistä olisi tullut tosi kivat! Kauempaa katsottuna nämä ovat hienot ja dramaattiset, mutta näin lähikuvissa vähän tekee pahaa katsella :D

Aikooko täällä kukaan muu osallistua Haastetrioon? Entä onko Tyttö ja pommi tuttu kirja? 

torstai 15. tammikuuta 2015

Uusi yhteistyökumppani Inkki Pinkki & kesävärejä

Iloisia uutisia! Pari vuotta sitten toiminut suomalainen kynsihärpäke-nettikauppa Inkki Pinkki on tehnyt paluun ja minulla on ilo tehdä yhteistyötä heidän kanssaan. Kannattaa muuten käydä tykkäämässä Inkki Pinkin Facebook-sivuista, siellä on esimerkiksi tälläkin hetkellä pieni arvonta käynnissä. Ensimmäisiä tuote-esittelypostauksia nähdään sitten helmikuun puolella, joten stay tuned ;)


Mutta sitten kynsiin! Nämä lakkaukset kuuluvat jälleen kerran kategoriaan "hyvä idea, huono toteutus". Lähdin ideoimaan tuon pikkurillissä olevan Lumenen Kultahiekkaa-tekstuurilakan pohjalta. Sen seuraksi valitsin samansävyisen Kikon 279:n. Kaikki mätsäsi täydellisesti ennen glitteriä tai leimoja. En yhtään muistanut, että Hits:n Cancum Glitter's Worldissa on värillinen pohja. Eli keskisormesta tuli keltaisen sijasta oranssi. Valkoiset leimatkin jotenkin optisesti vaalensivat pohjalakan väriä ja sitten kävi niin, ettei mikään oikein enää sopinut yhteen. Mutta ainakin näistä tuli pirteän väriset!


Jokaista lakkaa glitteriä lukuunottamatta on kynsillä kolme kerrosta. Peukalon ja nimettömän lakka on OPI:n I Eat Mainly Lobster, muut tulikin jo mainittua. Leimat on Born Pretty Storen laatasta 17 Konadin valkoisella leimauslakalla. Ärsyttää tosi paljon kun jokainen leima levisi jostakin kohtaa. En tiedä oliko vika tällä kertaa leimaajassa, laatassa vai lakassa. Kaikki muut kyseisen laatan kuviot ovat mielestäni toimineet moitteettomasti, mutta tuolla Konadin valkoisella olen aikaisemminkin saanut sotkua aikaan. Se on jotenkin paljon juoksevampaa kuin esimerkiksi saman merkin musta leimauslakka. Tai sitten jo klassikoksi muodostunut tekosyy vaikutti leimauskäteni vakauteen, "tähtien asento oli väärä" :D


Minulla oli niin hieno visio näistä lakkauksista, että harmittaa tosi paljon kun ei näistä tullut yhtään sellaiset kun suunnittelin! Nämä lähtevät kyllä mahdollisimman pian vaihtoon. Ehkä minun pitää suosiolla vielä pitäytyä talviväreissä kun näillä iloisilla kesäväreillä lakkaamista ei selvästi katsota hyvällä jostakin korkeammalta taholta :'D Alla vielä perhepotretti lakoista, josta näkyy vähän paremmin, että miltä tämän lakkauksen olisi pitänyt näyttää jos kaikki olisivat pysyneet oman värisinään. 

Olin muuten tässä ajatellut hieman päivittää kynsieni mallia. Viilaanko terävämmäksi vai palaanko takaisin squareen? Mielipiteitä!

maanantai 12. tammikuuta 2015

VR-kynnet

Idea näihin kynsiin tuli kun matkustin viime viikolla Kotkasta Tampereelle, eikä mikään oikein sujunut (taaskaan). Oli sellainen fiilis, että tekisi mieli vähän purkaa tuntemuksia. Sellaiset vihaiset Facebook-päivitykset on jo niin nähty, että päätin sitten tehdä VR-kynnet ja avautua tänne blogin puolelle :D Aion kertoa teille kolme epäonnistuneinta junakokemustani ja haluaisin kovasti kuulla myös teidän lukijoiden kokemuksia junalla matkustamisesta! Pientä pohjustusta kuitenkin. Matkustan eniten kotikaupunkini Kotkan ja opiskelupaikkakuntani Tampereen väliä. Etäisyyttä on noin 300km ja vaihtoja matkalla on kolme, eli jännitystä riittää. Olen todella matkapahoinvoiva, en kertakaikkisesti pysty matkustamaan noin pitkää matkaa bussilla, vaikka se halvemmaksi tulisikin. Näihin viikonlopun junamatkoihin menee noin 40-50e riippuen mihin vuorokaudenaikaan matkustaa. Minusta se on turhan kova hinta opiskelijalipulle. Miettikäähän siinä paljonko se tekisi normaalihintaisena.


Tarina 1) Toukokuussa 2014 olin matkustamassa pääsykokeista Tampereelta takaisin Kotkaan, kun ensimmäiseen Tampere-Riihimäki-junaan tuli jokin vika. Siellä sitten kökötettiin keskellä metsikköä eikä juna liikkunut mihinkään. Matkustajille ei tietenkään kerrottu missä mätti. Juna liikkui välillä parisataa metriä ja sitten taas seisoskeltiin. Riihimäelle saavuttiin muistaakseni noin tunnin myössä, eli olin auttamattomasti missannut kaksi seuraavaa vaihtoani. Riihimäellä odottelin 45min seuraavaa junaa. Välillä Lahti-Kouvola minulle selvisi, että seuraava juna Kouvolasta Kotkaan lähtisi kolmen tunnin ja neljänkymmenviiden minuutin päästä, koska olin myöhästynyt aikaisemmasta junasta. Päätin pyytää konduktööriltä jonkinnäköistä myöhästymistodistusta, että saisin jotain korvauksia tai ihan minkälaisen tahansa kyydin Kotkaan. Noh, konduktööriä ei näkynyt eikä kuulunut koko matkalla. Lähdin sitten itse metsästämään konnaria, mutta en löytänyt sellaista ennenkuin olimme jo Kouvolassa. Siellä sitten seisottiin sormi suussa Kouvolan asemalla kun infokin oli mennyt jo kiinni. Onneksi löysin asemalta yhden konduktöörin, joka myönsi minulle taksikortin, vaikkei minulla ollutkaan myöhästymistodistusta. Oli muuten kinuaminen :D Pääsin taksikyydillä kotiin vain pari tuntia myöhässä. 

Tarina 2) Marruskuussa 2014 olimme poikaystäni kanssa lähdössä Kouvolasta minä Tampereelle ja hän Hämeenlinnaan. Saavuttuamme asemalle, huomasimme taulun sanovan junamme olevan ensin 20min myöhässä. Sitten 25... Sitten 35. Lopulta juna tuli 38min myöhässä ja taas myöhästyttiin kaikista seuraavista vaihdoista. Tällä kertaa sentään kerrottiin, että veturi oli hajonnut Imatralla ja se oli pitänyt vaihtaa. Tästä ei kuitenkaan oltu informoitu seuraaviin juniin, mikä tarkoitti sitä, että kaikissa seuraavissa junissa oli tuplamäärä matkustajia. Sunnuntai-iltana. Riihimäki-Tampere juna oli niin täynnä, että kaikki käytävät olivat ihan tukossa ihmisistä. Jopa niissä vaunujen välisissä haitariosioissa seisoi ihmisiä. Tietenkään sille ei voi mitään, että veturi hajoaa, mutta kännykät on keksitty ja niillä olisi voinut soittaa eteenpäin ja ehdottaa vaikka lisävaunuja seuraaviin juniin. Poikaystäväni ehti juuri ja juuri takaisin kasarmille ajoissa. Itse olin Tampereella vain noin tunnin myöhemmin kuin olisi pitänyt.


Tarina 3) Nyt tammikuussa 2015 olin lähdössä joululomanvietosta Kotkasta takaisin Tampereelle. Olin koko päivän manannut, että minun tuurillani saan pikkuveljeltäni oksennustautitartunnan ja että se satavarmasti puhkeaa junamatkalla. Noh, ei tullut oksennustautia, mutta ei kyllä junaakaan :'D Ensimmäinen juna väliltä Kotka-Kouvola oli siis peruttu. Tilalle oli järjestetty onneksi bussikuljetus, mutta kaikki joille Kymenlaakso on yhtään tuttu, tieteävät ettei tuota väliä suihkaista bussilla ihan yhtä nopeasti kuin junalla. Ihmeen kautta kuitenkin ehdin Kouvola-Lahti junaan, koska se oli 20min myöhässä. Eli siinä taas meni seuraavat vaihdot. Sekä Kouvola-Lahti-, että Lahti-Riihimäki-junissa tiedotettiin ihan viime tipassa jatkoyhteyksistä. Koko matkan sai stressata että pitääkö yrittää juoksemalla saada seuraava juna kiinni vai odottaa yli tunti seuraavaa. Tässä tapauksessa vaihtoyhteydet odottivat ja olivat sitten kaikki tasaisesti myöhässä :D Tampereellekin pääsin suurinpiirtein ajoissa, yhdentoista aikaan illalla. Vähän jännitti, että jos joku junista ei olisi odottanut, olisin ollut Tampereella vasta yhden jälkeen yöllä. Jes. 

Tietysti on niitäkin matkoja jolloin kaikki sujuu. Mutta yleensä vähintään yksi näistä Kotka-Tampere välin junista on sen verran myöhässä että seuraavaan junaan joutuu juoksemaan kimpsujen ja kampsujen kanssa henki kurkussa. Noin kovilla hinnoilla luulisi homman sujuvan vähän jouhevammin. Minun puolestani kilpailun voisi vapauttaa. Silloin ainakin jokaisella yhtiöllä olisi suurempi motiivi ylläpitää mainetta. Ja hinnatkin varmaan laskisivat niinkuin linja-autoyhteyksille on käynyt OnniBussin tulon myötä. Tietysti silloin pitäisi olla tiukat säädökset, ettei vaikka näin kärjistettynä kävisi mitään raidekolareita. Tietenkään kilpailun vapauttaminen ei poistaisi esimerkiksi sään aiheuttamia häiriöitä, mutta se varmasti vaikuttaisi siihen miten niihen reagoitaisiin.


Jaa, jotain voisi sanoa näistä kynsistäkin :'D Näiden kanssa ei mennyt kaikki niin kuin olisi pitänyt (aiheeseen sopien), sillä ajatuksissani tein valkoisen VR-tekstin etusormeen enkä nimettömään niinkuin olin suunnitellut. Peukalossa ja keskisormessa on pohjalla kaksi kerrosta Gina Tricotin valkoista. Vihreä lakka on Kikon 297 ja sitä on kynsillä kolme kerrosta. Pikkurillissä on kaksi kerrosta Sothyksen harmaata nimetöntä lakkaa. Peukalossa sitä on yksi kerros valkoisen päällä. Valkoinen teksti on tehty Kissin nailart-lakalla, vihreä taas ohutpäisellä siveltimellä ja Kikolla. Värivalinnat menivät mielestäni ihan nappiin. VR:n imagoonhaan kuuluu tuollainen vihreä, valkoinen ja erilaiset harmaan sävyt. 

Millaisia kokemuksia teillä on VR:stä? Ärsyttääkö myöhästelvät junat vai kenties hodarit? Vai onko sinulla vain positiivisia kokemuksia junamatkailusta? 

lauantai 10. tammikuuta 2015

Mustakultainen leimaskittlette

Haluaisin vain kertoa, että tässä on edellinen yritykseni leimata tällä kuviolla :'D Olen omasta mielestäni tässä pikku hiljaa alkanut sisäistää leimaamisen jaloa taitoa. Nykyään useimmiten tunnistaa millaista kuviota olen yrittänyt leimata! Erityisesti näihin leimoihin olen tosi tyytyväinen, vaikkeivat ne mitenkään suorassa tai tarkasti harkitussa paikassa ole, mutta ne ovat ihanan selkeärajaiset! Hyvä minä *taputapu*. Muuten nämä lakkaukset jäivät mielestäni hieman vajaiksi. Etusormi ja nimetön olisivat vaatineet vaikka jonkinmoiset niitit, mutta kun minulla on vain sellaisia kellertävän kultaisia niittejä. Yritin tänään nettikaupoistakin etsiä tällaisia kylmemmän kultaisia niittejä, mutta mistään ei oikein tuntunut löytyvän. Saa vinkata!


Mutta olivat nämä ihan kivat näinkin. Simppelit, mutta menevät. Vaaleankultainen lakka on Kikon 274 ja sitä on kynsillä kolme paksuhkoa kerrosta. Leimat sen päälle on tehty MoYoun Tourist Collectionin laatasta 07 Konadin mustalla leimauslakalla. Muissa kynsissä oleva musta lakka on A-Englandin hurmaava Bridal Veil (en kyllä ymmärrä miksi mustalla lakalla on tuollainen nimi). Sitä on kynsillä kaksi kerrosta. Yksikin peittäisi, mutta sama vanha loru kuin aikaisemminkin; laitoin kaksi, että kestäisi pidempään. Käyttäisin tätä lakkaa paljon useammin, ellei sen suti olisi niin susihuono. Siinä on varmaankin jokin valmistusvirhe, sillä karvat sojottavat joka mahdolliseen ilmansuuntaan ja siisti lakkaaminen on siksi sula mahdottomuus. 


Pikkurillissä komeilee yksi suosikkitekstuurilakoistani, Lumenen Sandy Brook. Sitä levitin kaksi kerrosta. Tämä on yksi harvoista lakoista, joista minulla on varakappale hamstrattuna. Se on vaan niin nätti ja helppo. Kehtaisin myös väittää, että tämä ja muutkin testaamani Lumenen tekstuurilakat kestävät kynsillä kauemmin kuin esimerkiksi Golden Rosen vastaavat. En noin yleisesti ole mikään Lumenen suurin fani, mutta tässä parin viime vuoden aikana kynsilakkojen laatu ja kiinnostavuus on kohentunut huimasti :) Olen muuten tosi tyytyväinen kuinka hyvin onnistuin mätsäämään lakat näissä kynsissä. Mahtavasti sopii mielestäni yhteen tuo Kiko ja Lumene. 


torstai 8. tammikuuta 2015

Tärähtänyt kaksikko

Vaikka tässä on ehtinytkin syntyä normaalia pidempi tauko postausten välille, se ei tarkoita ettenkö olisi lakkaillut kynsiä. Olen vain ollut niin kiireinen uusien kurssien ja kesätyöhaun kanssa, etten ole kerennyt postaamaan tekeleitäni tänne. Siitä hyvästä tällä kertaa olisi tarjolla kahdet lakkaukset! Kumpienkaan lakkausten kuvaaminen ei meinannut sujua millään. Miltei kaikista kuvista tuli tärähtäneitä tai rakeisia. Eivät nämä valikoimani kuvatkaan mitään valioyksilöitä ole, mutta menettelevät ainakin noin pienemmässä koossa ;) Näistä ylimmistä lakkauksista pidin hurjasti! Oli ihana päästä pitkästä aikaa pilkuttelemaan, varsinkin kun lopputulos osoittautui näinkin siistiksi ja elegantiksi.


 Kikon ruskea Laser-sarjan 436 on ystäväni Petran minulle hylkäämä. En käsitä miksei hän välittänyt tästä lakasta, minusta se on upea! Se ei välttämättä pääse oikeuksiinsa näissä kuvissa, mutta luonnovalossa 436 oli tyylikäs moniulotteinen ruskea. Lakka olisi peittänyt jo ensimmäisellä kerroksella, mutta laitoin kestävyyden vuoksi kaksi. Keskisormeen ja nimettömään lakkasin kolme kerrosta Gina Tricotin Puff Powderia ja etusormeen taas kaksi kerrosta OPI:n All Sparkly And Goldia. Pilkut tein Kikolla ja OPI:lla. Näissä lakkauksissa joku vaan natsasi ja ne pysyitvätkin kynsillä monta päivää. 


Näihin vihreisiin lakkauksiin sain inspiraationi Nena Sofian hauskoista lakkauksista, lähinnä siis noiden palleroiden osalta :D Harmittaa vietävästi kun juuri päällyslakan levittämisen jälkeen tökkäsin sormeni noihin keskisormen kupliin, jotka tietenkin levisivät. Kuplakynsissä on pohjalla ensin yksi kerros Ginan valkoista ja sen päällä kaksi kerrosta Kikon 391:sta. Pallot on tehty Dependin 223:lla, Ginan valkoisella ja samalla vihreällä Kikolla. Muissa kynsissä on kaksi kerrosta Ginan valkoista, jonka päälle on leimattu kukkakuosia Kikolla MoYoun Pro Collection XL laatasta 11 sekä Dependillä Konadin laatasta m57. Näissä sitten taas joku ei oikein natsannut :D Livenä nämä olivat ihan kivat ja näyttävät, mutta nyt näitä kuvia katsellessa tulee vähän sellainen "nääh"-reaktio.

Mutta ensi kerralla parempien kuvien kanssa!

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Blogivuosi 2014 purkissa

Koostepostaukset on sitten kivoja! Olen innoissani selaillut muiden koosteita, mutta tämän omani kerkesin tehdä vasta tämän vuoden puolella. Tuli samalla katseltua, mitä kaikkea sitä on itsekin ehtinyt vuoden aikana tekemään. Näin yleisesti ottaen vuosi 2014 oli kohdallani yhtä vuoristorataa ja se myös välittyi tänne blogin puolelle. Oli ylioppilaskirjoituksia- ja juhlia, pääsykokeita, reissaamista, kotoa muutto, yliopisto-opiskelujen aloitus, poikaystävän armeijaa... Eli paljon stressiä, mutta toisaalta myös paljon onnistumisia ja onnellisuutta :) Olen omasta mielestäni lisäksi kehittynyt näissä kynsihommissa hurjasti! Vaikka välillä onkin ollut jos jonkinnäköisiä fiaskoja, niin vuoteen on mahtunut paljon ihania lakkauksia. Kokosin omasta mielestäni parhaat 20 kynsikuvaa näihin kollaaseihin,


Kuvat eivät ole missään kuukausijärjestyksessä, vaan sikinsokin pitkin vuodelta, niinkuin kynsien vaihtelevasta mallista voi päätellä. Alkuvuosi mentiin vielä square-kynsillä, mutta vuoden mittaan malliksi vakiintui enemmän tuollainen manteli. Voisin jopa väittää, että olen onnistunut kehittämään omanlaisen ja tunnistettavan tyylin lakkaamiseeni. Joskus tuntuu, että hieman toistan itseäni, mutta näitä kollaaseja tehdessä oli kiva huomata kuinka paljon erilaisia lakkauksia on tullut tehtyä. Olen kaikin puolin erittäin tyytyväinen kynsilakkavuoteen '14. Postauksiakin tuli tehtyä 10 enemmän kuin edellisvuonna. Tilastojen mukaan vuoden suosituimpia postauksia oli blogin yksivuotisarvonta, viski-kynnetmattakultaiset lakkaukset, jotka näkyvät alla olevassa kollaasissa vasemmassa ylänurkassa, sekä yllättävää kyllä, lifestyle-tyylinen kesäpostaus


En shoppaillut lakkoja kuin hyvin vähän, niin mitään vuoden lempilakkoja en ryhdy nimeämään. Eniten käytettämäni lakat ovat perus Gina Tricotin valkoisen ja mustan China Glazen Liquid Leatherin lisäksi pettämätön leimauslakka Dependin 223, Mavalan nude Sapporo, Pupan glitterit, OPI:n All Sparkly And Gold ja Diorin Blue Denim. Lakkamerkeistä eniten olen ehdottomasti käyttänyt suosikkejani, eli OPI:a, Kikoa ja Gina Tricotia. Varsinkin loppuvuodesta huomasin, että raikkaita lakkauksia saa tehtyä, vaikkei joka postauksessa olisikaan aina jotakin uutta lakkaa. Vanhoja yhdistelemällä saa aikaiseksi vaikka mitä kivaa. Vuosi 2014 oli merkittävä vuosi blogilleni myös siksi, että mukaan tuli ensimmäinen yhteistyökumppani, Born Pretty Store. Innolla odotan millainen lakkausvuosi on vielä edessä! :)

perjantai 2. tammikuuta 2015

Uuden vuoden kynnet vol.2

En ollut 100% tyytyväinen Ablecaween tekemiini uuden vuoden kynsiin, joten väkersin vielä aattoillaksi tällaiset lakkaukset. En nyt sitten tiedä tuliko näistä yhtään sen hienommat, mutta tulipahan tehtyä. Käytin näihin myös kahta uuttaa Lumenen lakkaa, jotka tarttuivat mukaan shoppailureissulta äitin kanssa muutama päivä sitten. Kauempaa katsottuna nämä lakkaukset näyttävät oikein näteiltä, mutteivät siedä yhtään tällaista lähempää tarkastelua :'D En ymmärrä miten onnistuin tällä kertaa sotkemaan niin paljon noiden teippien kanssa!


Etusormessa ja pikkurillissä on kaksi kerrosta Lumenen Gel Effect -sarjan Hopeahiekkaa -nimistä tekstuurilakkaa. Tykkään tosi paljon muistakin Lumenen tekstuurilakoista, ne ovat ihanan peittäviä ja hyvällä tavalla rouheita. Peukalossa on kolme kerrosta Gel Effect Ahomansikkaa. Koostumus on kohtalaisen paksu, mutta silti lakka vaatii monta kerrosta peittääkseen. Plussaa jämäkästä sudista ja siitä, ettei lakka kuplinut vaikka laitoinkin tosi paksuja kerroksia. Etusormessa ja nimettömässä on kolme kerrosta Miyon Tropicanaa. Tropicana on yksi lempparilakoistani, en tiedä miten selviän kun se joskus loppuu! Jos jollakin pyörii sellainen laatikon pohjalla käyttämättömänä niin olen erittäin halukas ostamaan sen rakastavaan kotiin!


Leimat tein Dependin 223:lla Born Pretty Storen laatasta 17. Kuvio ei oikein erotu, mutta ehkä se on ihan hyvä kun sen verran huoletttomasti pistelin menemään :D Etusormen fiaskon toteutin koristeluteipillä ja paaaksulla kerroksella Ahomansikkaa. Luulin aluksi nimittäin että Ahomansikka peittäisi helpommin ja sopisi hyvin teippileikkeihin. Vaikka laitoin kamalan paksun kerroksen ja sotkin siksi raidat, niin alla oleva sininen lakka jäi vähän kuultamaan läpi. Seuraavassa postauksessa on sitten tulossa jonkinnäiköistä koostetta vuodesta 2014. Kaikki muuthan älysivät hoitaa koostepostaukset jo joulukuun puolella, mutta minulla sytytti vähän hitaasti.